"Miä oon Mutikaisen Heikki, Kotkan Nuorkauppakamarin valmistautuva puheenjohtaja. Siviilielämässäni olen naamioinut supersankariuteni ankeaakin ankeampaan diplomi-insinöörin hahmoon. Aloitin taipaleeni Kotkan Nuorkauppakamarissa syksyllä 2015. Olin juuri muuttanut takaisin paikkakunnalle töiden perässä, ja ystäväni houkutteli minut toimintaan mukaan. Päädyinkin sitten parin kuukauden koejäsenyyden jälkeen valituksi seuraavan vuoden hallitukseen tiedottajan (LIO) virkaan, tai siis oikeastaan en vain osannut sanoa EI riittävän selkeästi. Ensimmäisen hallitusvirkavuoden jälkeen olin hieman kamariähkyssä ja päätin pitää ”välivuoden” toiminnasta, mikä onnistui varsin hyvin: välivuoden aikana edustin kamariamme alueen puhekilpailussa sekä debattikilpailussa ja aluettamme puhekilpailun kansallisessa finaalissa. Välivuodesta minua myös rangaistiin alueen Vuoden JiiCeen palkinnolla.
 

Kamaritoiminnassa hienojen ystävien jälkeen parasta minulle on ollut päästä kokeilemaan kaikkea aivan muuta kuin mitä työelämässäni teen. Toisinaan on hyvä hypätä rohkeasti omalle epämukavuusalueelle vaikkapa kokeilemalla kylmiltään taitojaan debatoinnissa. Onnistuminen tai epäonnistuminen, mitä väliä ja kuka sitä jaksaa muistella myöhemmin, kunhan on haastanut itsensä ja poistunut omasta kuplasta. Myös muiden kamarilaisten tuki ja tsemppaus esimerkiksi puhekilpailuihin valmistautuessa sekä meidän kamarin yhteishenki kokousviikonlopuissa on ollut aivan käsittämätöntä ja takuulla ikimuistoista.
 

Kamarivuosia minulla on nyt siis kolme takana ja vielä puolen tusinaa edessä. Paljon on ehtinyt jo tässä ajassa kokea ja vielä enemmän on edessäpäin. Vaikka minun väitetäänkin olevan luonteeltani varsin pessimistinen, näen Kotkan Nuorkauppakamarin tulevaisuuden valoisana ja tapahtumarikkaana. Tulevan vuoden haasteena sekä mahdollisuutena näen parhaillaan valmisteltavan Kotkan Nuorkauppakamarin strategian jalkauttamisen kamarin jokapäiväiseen toimintaan. Toivon että olen ruorissa ensi vuonna tekemässä meistä entistä parempi MYÄ = Menestynyt, Yhteisöllinen ja Äänekäs, eli meidän kaikkien oma JCI Kotka." 

”Hei, olen Joonas Penttilä ja olen päässyt kamarin jäseneksi vuonna 2003. Vaikka olenkin paljasjalkainen kymiläinen, halusin hakeutua kamariin, jotta löytäisin samanhenkistä porukkaa. Minua ei siis kukaan värvännyt, vaan löysin tieni kamariin itse. Silloinen suosittelija löytyikin helposti, koska sattumalta kamarin silloinen puhis oli työnjohtajani Pekka Jäntti. Tämän jälkeen olen ollut kamarissa monissa eri viroissa.
 

Mieleen on tietysti jääneet monet onnistumiset, mutta myös epäonnistumiset. Hienointa on kyllä ollut olla tekemässä ja oppimassa! Kamarissa kiinnostuin myös enemmän paikallisesta vaikuttamisesta, ja liityin miltei heti myös Kotkan omakotiyhdistykseen. Sitä kautta sain paremmin ääneni kuuluville normaali kuntalaisen näkökulmiin. Tämän yhdistyksen puhiksena toiminkin yli kymmenen vuotta. Jotenkin kuntavaikuttaminen kiinnosti vielä enemmän ja liityin Karhulan-Kymin Kokoomukseen, jossa tällä hetkellä toimin varapuhiksena. Kunta-asioihin pääsin kauden verran vaikuttamaan varavaltuutettuna ja ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Kotikunnassamme on vielä paljon asioita joita hoidetaan kuten 80-luvulla ja näihin asioihin yritän kovasti vaikuttaa. Olen myös aktiivinen vaikuttaja Kotka-Kymin seurakunnassa kirkkoneuvoston varajäsenenä sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä. Voi siis todeta, että nuorkauppakamaritoiminta vei minut hyvin syvälle järjestömaailmaan ja kunnalliseen vaikuttamiseen.
 

Siviilissä olin paperijalostamolla koneenhoitaja ja trukkikuski, kun sisäinen ääni alkoi vaatia enemmän. Enemmän tai vähemmän pakosta ajauduin turvallisesta palkkatyöstä yrittäjämaailmaan merelle kalankasvattajaksi. Yrittäjän ongelmia oli helppo ja mukava jakaa samassa tilanteessa olevien kamarituttujen kanssa. Neljän vuoden merellä asumisen jälkeen tuli aika taas elää maissa, enkä enää halunnut perus palkkatöihin vaan perustin oman yrityksen. Tällä tiellä edelleen.
 

Mitä muuta olen saanut kamaritoiminnasta? Olen saanut lukemattoman määrän ystäviä, joiden kanssa pohtia ja jakaa tämän päivän ongelmia. Olen osallistunut hienoihin koulutuksiin, saanut onnistumisen tunteita, oppinut epäonnistumisista, saanut Euroopan parhaan puheenjohtajan -tittelin sekä paras projektitoteutus -palkinnon Vuoden Positiivinen Suomalainen -projektista. Olen myös kasvanut roimasti Aluejohtajakilpailun häviöstä. Eli voisi sanoa että kokemuksia on ollut ääripäästä ääripäähän. Jos et tee ja osallistu, jää sinulta kaikki kokematta. Heittäydy! Joonas

"Olin jo kauan etsinyt sitä oikeaa. Halusin jotain, mikä sytyttäis täysillä ja veis mukanaan. Saisi innostua, olla yhdessä porukalla ja tehdä jotain tärkeää itselle ja muille. 

Yhtenä synkkänä ja myrskyisenä yönä 2015 eksyin Kotkan Nuorkauppakamarin pubi-iltaan. Se fiilis mikä tuli, kun otettiin heti avosylin vastaan. Oltiin kiinnostuneita minusta ja kun ne alko kertomaan, mitä kaikkea nuorkauppakamaritoiminta oli, olin heti valmis lähtemään mukaan. Tyypit kertoivat siellä, että ne muutkin on ihan yhtä hulluja. Buum! It hit me like a lightning. Se oli menoa se. Lähdin heti kaikkeen mahdolliseen täysillä mukaan. Muutaman kuukauden päästä minut valittiin jäseneksi ja hallitukseen tapahtumavastaavaksi. 

Tapasin sen vuoden aikana aivan valtavasti uusia ihmisiä. Ensin pubi-illassa tuli vastaan yksi, jonka tajusin ajattelevan samalla tavalla kuin mie. Ja sitten toinen ja kolmas ja… Isommissa kokousviikonlopuissa katsoin ympärilleni: kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä verkostoitumassa keskenään ja ideoiden uusia projekteja skumppalasin äärellä. Rakastuin. Kohta on kaksi vuotta jo menty ja koettu kaikkea hienoa uutta. Tällä hetkellä olen kouluttajakoulussa, aluetiimissä aluetapahtumapäällikkönä ja Kotkan Aluevuosikokouksen 2018 Projektipäällikkönä. Voimaa ja intoa löytyy, kun on näin hienon joukon ympäröimä. Pitää sanoa erityiskiitoksena kamariharrastukselle juuri tuo kaikki tuki ja kannustus mitä olen saanut. Elämässä on tässä sattunut kaikenlaista, mutta kamarin ansiosta kaikesta on selvitty parhaalla tuella. 

Ystävät on ollut tässä sellainen bonus, jota en uskonut, että kamaritoiminnasta voi saada. Ja niitä tämän harrastuksen myötä tulee, halusit tai et. Legenda kertoo, että tämä pätee myös insinööreihin. Enää ei tarvitse etsiä sitä oikeaa harrastusta, sillä minulla on jo maailman paras. Honey, I’m home." 

-Elina Sakkara-

"Muutin mieheni kanssa Kotkaan vuonna 2010. Tuolloin olin ensimmäisen lapsemme kanssa kotona, paikkakunta oli vieras ja kotiäitiys ei mahdollistanut uusiin ihmisiin tutustumista työpaikan tai opiskelujen kautta. Olin vähän huono lähtemään myöskään perhekahviloihin tai etsimään aktiivisesti itselleni kaveriseuraa. Kaipasin kovasti saman henkisiä ihmisiä ympärilleni, sellaisia joiden kanssa voisi puhua muistakin jutuista kuin lapsista. Kaipasin aivoilleni tekemistä, sielulleni ravintoa. Toisaalta taas, lapsiluvun kasvaessa ensin kahteen ja sitten kolmeen, ajattelin että ei tähän nyt mitään äidin omia harrastuksia enää joukkoon mahdu. Lasten kasvettua isommiksi, huomasin kuitenkin kaipaavani jotain enemmän.
 

Naapurini oli lähtenyt mukaan Kotkan Nuorkauppakamarin toimintaan. Hänellä oli myös taustalla muutto toiselta paikkakunnalta tänne, ja hän minua houkutteli toimintaan. Kertoi että Nuorkauppakamari on loistava paikka verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin. Hän puhui usein siitä mitä kaikkea kamarissa oli tehnyt. Monta kertaa kuulumisia vaihdettaessa puheessa vilahti ”kamarin koulutuksessa”, ”kamarilaisten kanssa”, ”kamarin tapahtumaan”, ”kamarin projekti” jne. Toiminta kuulosti mielenkiintoiselta, mutta jotenkin vaan uskallus ei riittänyt. Ehkä ajattelin, että en voisi kotiäitinä lähteä mukaan toimintaan, vaan minulla pitäisi olla ensin työpaikka, jotta olisin ”jotain”, ja voisin vasta sen jälkeen lähteä mukaan näin hienoon juttuun. Tiesinpä vähän… Pian myös toinen tuttuni, läheinen ystäväni ja lapseni kummi, lähti mukaan kamaritoimintaan. Seurasin aikani näiden kahden aktiivista ja innostunutta tekemistä kamarin juttujen parissa, ja lopulta minunkin oli pakko päästä katsomaan mistä hommassa on kyse.

Minut valittiin koejäseneksi lokakuussa 2016, ja jo viikkoa myöhemmin huomasin matkaavani Hämeenlinnaan Kansalliseen vaalikokoukseen. Viikonloppu oli mahtava! Ja sen jälkeen se olikin menoa, tätä oli pakko saada lisää! Jälkeen päin mietin, että olin kyllä ollut hölmö, etten lähtenyt tähän touhuun mukaan jo aiemmin! Uusia tuttavuuksia, mielenkiintoisia projekteja, ihania juhlia, mahtavia koulutuksia… Kunpa olisinkin jo siellä kotona ollessani tajunnut miten paljon joku harrastus voikaan antaa lisää voimavaroja. Minusta on myös mahtavaa se, että lapsetkin voi ottaa mukaan projekteihin ja tapahtumiin. Välillä on kiva osallistua perheenä, välillä taas on ihanaa saada sitä omaa aikaa ja osallistua itsekseen.

Nuorkauppakamaritoiminta on tutustuttanut minut entistä enemmän Kotkan alueen erilaisiin toimijoihin, ja ylipäätänsä Kotkaan. Vaikka olinkin jo ehtinyt asua täällä kuusi vuotta ennen koejäsenyyttäni, niin paljon olen oppinut omasta asuinkaupungistani uutta. Mikäli siis joskus muutto toiselle paikkakunnalle olisi edessä, hakeutuisin ensimmäiseksi paikallisen kamarin toimintaan mukaan. Sitä kautta saa varmasti uusia kontakteja ja ystäviä. Koejäsenvuoteni huipentuu Joulupuu 2017 -projektin projektipäällikön pestiin. Jännittää ja vähän hirvittääkin, mutta samalla olen intoa täynnä! Taas pääsen kokeilemaan jotain uutta ja erilaista, mitä en ole aiemmin tehnyt. Tässä harrastuksessa pääsee todellakin tekemään ja osallistumaan juttuihin joihin ei muuten pääsisi mukaan. Ihan parasta!"

-Hanna Pikkarainen-